Pakurikääpä

Pakurikääpä heikentää syöpäkasvainten kasvua, hillitsee tulehduksia sekä tappaa flunssaviruksia. Tällaisiin väitteisiin internetissä törmää, jos etsii informaatiota tästä yleisestä lehtipuiden lahottajasta. Pakurikäävän markkinat avautuivat vajaa vuosi sitten, kun elintarviketurvallisuusvirasto Evira salli sen käyttämisen ravintolisissä sekä niihin verrattavissa olevassa pienen mittakaavan käytössä, kuin teessä. Pakurista leviää terveysväitteitä, minkä tueksi esitetään liutaa tieteellisiä tutkimuksia. Koivun kuoresta pakurinkääpään onkin tiivistynyt koivuhartsia eli betuliinia, joka on bakteereja tappava aseptinen aine. Betuliinia käytetään jo nykyään lääkkeiden valmistamiseen sekä sen on tutkimuksissa huomattu olevan ihmiselle huomattavan turvallinen. Se ei sittenkään ole vesiliukoinen eikä noin ollen imeydy pakurinkäävästä valmistettuun teehen, jota luontaislääkinnän harrastajat käyttävät, vain tarvitsee liukenemiseen esimerkiksi etanolia.

Tärkeimmät vaikuttavat lääkinnälliset ainesosat on triterpeenit, pääasiassa lanosterili-tyyppiset, betuliini johdoksineen, fenolit, liukoiset ligniinit (melaniinit) ja polysakkaridit. Koivulla kasvaessaan pakuri pitää sisällään lääkkeellisesti parhaimmat aineosat.
Pakurissa on poikkeuksellisen isoja määriä superoksididismutaasia (SOD), entsyymiä, jonka on mahdollisesti yksi kehomme voimakkaimmista antioksidanteista. Pakurin antioksidanttisuusarvo on varsin korkea, T-ORAC 52452.

Pakurikäävän on todettu vahvistavan sydämen toimintaa, lievittävän tulehduskipua sekä nopeuttavan vatsahaavasta toipumista. Eläinkokeissa sekä koeputkiolosuhteissa tehdyissä tutkimuksissa pakurinkäävän on huomattu suojelevan soluja oksidatiiviselta stressiltä sekä poistavan vapaita radikaaleja, vähentävän tulehduksia, parantavan immuunivastetta sekä heikentävän syöpäkasvainten kasvua. Pakurikääpä kohentaa veren sokeritasapainoa sekä rasvasolujen säätelyä. Tästä syystä odotetaan, niin että pakurikääpä vaikuttaisi lääkkeenä myönteisesti esimerkiksi 2-tyypin diabeteksen sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriön hoidossa.
Pakurikäävän betuliinia sekä betuliinihappoa käytetään vaikuttavana ainesosana 46:ssa eri lääkkeessä.

Pakuri

Pakurikääpä sisältää runsaasti hyvinvointia edistäviä antioksidantteja, jotka tukevat kehon luontaista puolustusjärjestelmää. Tämä sisältää kehon vastustuskykyä lisääviä polysakkarideja ja polyfenoleja. Tutkimuksissa pakurikäävän vaikuttaviksi ainesosiksi on tunnistettu muun muassa melaniini, steroidi sekä triterpeeni. Koivun kuoresta pakurikääpään onkin tiivistynyt koivuhartsia täten betuliinia, minkä onkin bakteereja tappava antiseptinen nestemmäinen aine.

Eläinkokeissa on koeputkiolosuhteissa pakurikäävän todettu suojelevan soluja oksidatiiviselta stressiltä ja poistavan hapen vapaita radikaaleja, vähentävän tulehduksia, parantavan immuunivastetta sekä heikentävän syöpäkasvainten kasvua. Pakurikääpä tehostaa solujen transkriptiotekijä PPAR:n toimintaa, jonka pitää yllä sokeritasapainoa sekä rasvasolujen säätelyä. Tästä syystä odotetaan, että pakurikääpä vaikuttaisi lääkkeenä myönteisesti esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen ja rasva-ainevaihdunnan häiriön eli dyslipidemian hoidossa. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan yhä. Biokemian tohtori Janne Lehtinen onkin samaa mieltä varsinkin lisätutkimusten tarpeellisuudesta. Hän ei tahdo ottaa kantaa Wikipedian tekstiin, mutta ei kuitenkaan lähde kiistämään, etteikö pakurikäävän osalta tiedoissa ois myös faktaa.
Pakurilla onkin kiistatta todennettu olevan runsaasti erilaisia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia, hän muotoilee.

Meillä sitä käytettiin sota-aikana kahvinkorvikkeena sekä teen asemesta tikkateenä. Kansanlääkinnässä pakuria on valjastettu monipuolisesti: maha- sekä suolistovaivojen ohella muun muassa metsästäjien keskuudessa poistamaan väsymystä, virkistämään, tuomaan työkykyä, ientulehduksiin, höyryhengitettynä muiden yrttien kanssa hengitystietulehduksiin, ulkoisesti jauheena naarmuihin, haavoihin, ihottumiin, psoriasikseen ja erittäin yleisesti syöpään.